Korkealla käytettävyydellä tasaista laatua

Metsä Fibre on parantanut järjestelmällisesti tehtaidensa tuotantotehokkuutta pysyäkseen globaalin kilpailun kärjessä.

Metsä Fibren Rauman tehdas saavutti tänä vuonna sellutehtaiden käytettävyyden eli häiriöttömän käynnin epävirallisen maailmanennätyksen. Tehtaalla ajettiin yhtäjaksoisesti 169 vuorokautta sadan prosentin käytettävyydellä, mikä on suurimpien laitetoimittajien tietojen mukaan ennätystulos. Tasainen ja häiriötön käynti on koko selluliiketoiminnan ytimessä: se luo edellytykset korkealle tuotantotasolle, joka on puolestaan kilpailuetu globaaleilla markkinoilla.

”Olemme tänä vuonna tehneet suunnitelmallisesti kaikilla osastoilla esimerkiksi kapasiteettikoeajoja, joiden avulla pystymme tunnistamaan tuotannon pullonkauloja. Kriittisiä kohtia analysoimalla ja tekemällä korjaavia toimenpiteitä pyrimme saamaan kaiken maksimaalisesti irti tehtaan tuotantokapasiteetista”, sanoo Rauman tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen (keskellä kuvassa ylhäällä).

Poikolainen vetää yhtiötasoista tuotantotehokkuuden kehittämishanketta, jonka juuret ovat vuonna 2012 käyttöön otetussa käytettävyyden johtamismallissa. Kehitystyössä kumppanina on Metsä Fibren kunnossapidon palveluyhtiö Botnia Mill Service (BMS). Tuloksia on myös syntynyt: lähtötilanteesta neljän tehtaan käytettävyyden keskiarvo on parantunut merkittävästi, kolme prosenttiyksikköä, jo nykytason ollessa erinomainen.

Poikolaisen mukaan kehitystyöhön on kuulunut esimerkiksi sisäisiä käytettävyysauditointeja kaikilla tehtailla. Niiden perusteella on löydetty sekä tehdaskohtaisia että kaikkia yksiköitä koskevia kehittämiskohteita. Rohkaisevana esimerkkinä on toiminut Kemin tehdas, jossa tehtiin ensimmäisenä selkeä harppaus käytettävyydessä.

”Kemissä päästiin ensimmäisenä asettamallemme tavoitetasolle, ja sieltä saamamme hyvän käytettävyyden opit ovat auttaneet määrittelemään toimenpiteitä myös muilla tehtailla. Tärkeimpiä kehityskohteita ovat esimerkiksi havaintojen lisääminen siten, että pääsemme entistä varhaisemmassa vaiheessa pureutumaan potentiaalisiin ongelmakohtiin, sekä ennen kaikkea henkilöstön ottaminen yhä laajemmin mukaan kehitystyöhön”, kertoo Metsä Fibren käytettävyystyön ohjaamisesta ja koordinoinnista vastaava kehityspäällikkö Erkka Tahvanainen (oikealla kuvassa ylhäällä).

Jatkuvaa parantamista

Poikolaisen mukaan yksi tähänastisen kehitystyön opeista on, että kaikki tehdyt käyntivarmuuteen liittyvät havainnot myös kirjataan ylös. Lisäksi kunkin potentiaalisen ongelmakohdan käsittelemiseksi on perustettu oma projektinsa, jolloin ne pystytään hoitamaan systemaattisesti kuntoon. Esimerkiksi Raumalla massatehtaan tuotannonmenetysten vähentämiseen kohdistettu projekti saavutti tällä keinoin hyviä tuloksia.

”Henkilöstön osaamisen laajempi hyödyntäminen on myös selkeä kehityskohde. Käynnissäpitäjillä on esimerkiksi juuri sitä osaamista ja kykyä antaa muutosehdotuksia, jota tarvitsemme kehitystyössä. Heidän tekemänsä havainnot prosessin ja laitteiden tilasta ja kunnosta ovat ensiarvoisen tärkeitä, ja usein sellaisia, jotka eivät näy valvomopäätteeltä. Tärkeää on, että häiriöihin päästään ennakoivasti kiinni siten, etteivät ne ehdi kasvaa isoiksi ongelmiksi”, Poikolainen sanoo.

Rauman tehtaan käynnissäpitäjä Mika Kulmala (vasemmalla kuvassa ylhäällä) kokee havaintojen tekemisen osaamisen kehittämiseksi ja jatkuvaksi parantamiseksi jokapäiväisessä työssä.

”Kyse on pienistä asioista, jotka voivat kuitenkin olla isossa kokonaisuudessa ratkaisevia. Osastot tietävät kyllä omat tavoitteensa, mutta vielä enemmän voidaan parantaa kunkin henkilökohtaista sitoutumista ja ymmärrystä oman työpanoksen merkityksestä”, Kulmala sanoo.

Hänen mukaansa käynnissäpidon ja kunnossapidon yhteistyön tulee olla saumatonta. Tällöin myös mahdollisiin muuttuviin tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti ja tuotantoa vaarantamatta.

Laajat vaikutukset

Poikolaisen mielestä Metsä Fibren selkeä vahvuus on, että henkilöstön osaamisen kehittämiseen todella panostetaan. Avoin tiedon jakamisen kulttuuri sekä sisäisesti että tehtaiden välillä on myös avaintekijä kehitystyössä. Kaikkinensa kyse on suunnitelmallisuudesta ja hyvästä ennakoinnista.

”Tuotantotehokkuuden kehittäminen vaikuttaa niin tuotteen laatuun, tehtaan ympäristösuorituskykyyn, kustannustehokkuuteen kuin myös työhyvinvointiin ja turvallisuuteen. Mitä tasaisemmin ja lujempaa tehdas pystyy ajamaan, sitä tasaisempi on myös sellun laatu, mikä on kuitenkin asiakkaille se kaikkein keskeisin asia”, Poikolainen muistuttaa. .