Kaikesta maailman meriin päätyvästä roskasta 85 prosenttia on muovia. Valtamerten lisäksi mikromuoveja kertyy ilmaan, veteen ja ravintoon. Mikromuovien vaikutuksia ihmisten terveyteen ei edelleenkään tunneta. Muovijäteongelman ratkaiseminen on noussut EU:n asialistan kärkeen, ja meneillään on lukuisia hankkeita, joilla pyritään vauhdittamaan siirtymistä kiertotalouteen ja edistämään biotaloutta.
Käynnissä oleva muutos avaa uusia mahdollisuuksia biopohjaisille innovaatioille ja luo kilpailukykyä ja työpaikkoja eurooppalaisissa yrityksissä. Yksi kestävän kehityksen ja kiertotalouden edelläkävijöistä on Metsä Fibre.
”Muovit ovat nykyiselle komissiolle erittäin tärkeä teema”, sanoo Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston biotalouden strategiayksikön varajohtaja, vanhempi asiantuntija Jyrki Suominen. ”Komissio julkisti tammikuussa 2018 ensimmäisen Euroopan laajuisen muovistrategian, jonka tavoitteena on suojella ympäristöä muovien aiheuttamalta saastumiselta sekä edistää samalla kasvua ja innovointia. Iso haaste käännetään myönteiseksi toimintaohjelmaksi Euroopan tulevaisuuden hyväksi.”
Toukokuussa 2018 komissio teki ehdotuksen uusista EU:n laajuisista säännöistä, jotka koskevat kymmentä yleisintä Euroopan rannoille ja meriin kulkeutuvaa kertakäyttöistä muovituotetta. Komissio esittää kieltoa muovisille kertakäyttötuotteille, kuten aterimille, lautasille ja pilleille, jos niille on tarjolla kohtuuhintaisia vaihtoehtoja. Kestävistä lähteistä hankituista uusiutuvista raaka-aineista valmistetut kierrätettävät tuotteet ovat hyvä vaihtoehto fossiilisista materiaaleista valmistetuille tuotteille.
BIOPOHJAINEN KIERTOTALOUS KÄYTÄNNÖSSÄ
”Muovien kulutus kasvaa tällä hetkellä maailmanlaajuisesti. Siksi on siirryttävä muovista kierrätettäviin tuotteisiin, jotka tehdään uusiutuvista, kestävistä lähteistä hankituista raaka-aineista. Tällä tavoin biopohjaisesta kiertotaloudesta tulee käytännön todellisuutta ja fossiilisten materiaalien, esimerkiksi muovien, käyttöä voidaan vähentää”, sanoo Metsä Groupin kestävän kehityksen johtaja Päivi Makkonen.
Makkosella on pitkä kokemus vastuullisuusasioiden kehittämisestä Metsä Groupissa, jonka toiminta perustuu kestävään metsänhoitoon, vastuulliseen tuotantoon ja resurssien tehokkaaseen käyttöön. ”Liiketoimintamme perustuu pohjoisen puun hyödyntämiseen, jonka vuotuinen kasvu ylittää hakkuumäärät. Uusiutuvien raaka-aineiden merkitys maailmanmarkkinoilla korostuu entisestään. Tunnemme aina käyttämämme puun alkuperän, ja 90 prosenttia käyttämästämme puusta on sertifioitua. Puu on erittäin monipuolinen materiaali, jolla voidaan monin tavoin korvata muoveja ja muita fossiilisia raaka-aineita. Lisäksi puu tarjoaa valtavat mahdollisuudet uusiin innovaatioihin”, Makkonen sanoo.
Metsä Groupiin kuuluvassa Metsä Fibressä kestävän kehityksen ja kiertotalouden merkitys on vahvistunut, mikä näkyy myös viime vuosien investoinneissa. Äänekosken uusi biotuotetehdas on teollisten ekosysteemien lippulaivahanke ja sen perusideana on hyödyntää myös tuotannon sivuvirrat 100-prosenttisesti. Tehdas saavutti nimellistuotannon elokuussa 2018 ja sen ympärille rakentuneessa teollisessa ekosysteemissä on tällä hetkellä 15 kumppania. Yhteistyökumppaneiden määrä luultavasti kasvaa yhä – sitä mukaa kuin uusia innovaatioita syntyy.
Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehdas tuottaa sellun ja biokemikaalien ohella laajan valikoiman myös muita biotuotteita. Tehdas tuottaa 2,4-kertaisen määrän sähköä sen omaan tarpeeseen verrattuna. Fossiilisia päästöjä se ei tuota lainkaan, koska fossiilisia polttoaineita ei käytetä. Metsä Fibre on lippulaivaesimerkki ison mittakaavan teollisesta symbioosista.
”Jatkamme innolla työtä paremman tulevaisuuden hyväksi yhdessä asiakkaiden ja toimittajiemme kanssa, uusiutuvia luonnonvaroja vastuullisesti hyödyntäen. Huolehdimme siitä, että hankkimamme puu tulee aina kestävästi hoidetuista metsistä ja edistämme metsäsertifiointia. Toimimme resurssiviisaasti ja vähennämme entisestään toimintamme ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tarjoamme kestäviä tuotteita ja ratkaisuja myös tulevaisuudessa. Luomme hyvinvointia varsin laajasti”, Makkonen jatkaa.
”Se, mitä kestävällä kehityksellä tarkoitetaan, laajenee jatkuvasti. Eri sidosryhmät nostavat esiin uusia teemoja ja tarpeita. Muovinkäytön vähentäminen on yksi tällä hetkellä korostuvista aiheista. Metsä Fibre yhteistyökumppaneineen pystyykin tarjoamaan monenlaisia ratkaisuja muovinkäytön vähentämiseen esimerkiksi elintarvikepakkauksissa, sisustus- ja hygieniatuotteissa – ja monessa muussa.”
Kyse ei ole pelkästään muovien korvaamisesta, vaan vaihtoehtojen kehittämisestä myös esimerkiksi puuvillalle ja öljypohjaisille tekstiileille. Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring Oy investoi yhdessä japanilaisen Itochun kanssa noin 40 miljoonaa euroa puupohjaista tekstiilikuitua tuottavaan koelaitokseen. Koelaitosinvestoinnin tavoitteena on pystyä osoittamaan käytännössä, että havusellusta pystytään valmistamaan tekstiilikuituja uudella menetelmällä. Uuden teknologian arvioidaan olevan nykyisin käytössä olevia tekstiilikuitujen valmistusmenetelmiä ympäristöystävällisempi.
EUROOPPALAISET VANKASTI MUUTOKSEN TAKANA
Eräässä kyselytutkimuksessa 98,5 prosenttia vastaajista katsoi, että muovista johtuva merien roskaantuminen vaatii ehdottomasti toimenpiteitä. Yli 70 prosenttia valmistajista ja 80 prosenttia brändinomistajista ja kierrätystoimijoista oli samaa mieltä ja piti asiaa kiireellisenä.
Silti muovijätteen uusiokäyttö ja kierrätys on erittäin vähäistä, etenkin verrattuna lasiin, paperiin ja metalleihin. EU:n alueella muovijätteestä kierrätetään alle 30 prosenttia.
”Kehitystä on tapahduttava niin kierrätyksessä kuin myös vaihtoehtoisten materiaalien kehittämisessä”, Jyrki Suominen korostaa.
AJATUSHAUTOMOT MUUTOKSEN AJUREINA
European Policy Centre on Brysselin isoimpia ajatushautomoita. Vanhempi analyytikko Annika Hedberg vastaa sen Sustainable Prosperity for Europe -ohjelmasta, jonka tavoitteena on puhtaampi ja fiksumpi Eurooppa.
”Muovien kieltoon tähtäävä aloite on saanut vahvasti ilmaa siipiensä alle Euroopan unionissa”, Hedberg toteaa. ”Tilanteeseen on herätty, ja tahtotila muutoksiin on olemassa. Nyt tarvitaan vahvaa visiota ja keinoja, jotta muutos saadaan aikaan tehokkaasti ja pitkäjänteisesti.”
Hedbergin mukaan paine kiertotalouden edistämiseksi on nyt vahvempi kuin koskaan. ”Mielenkiinto siirtyy yhä selvemmin lineaarisesta kertakäyttötaloudesta kiertotalouteen, jossa luonnonvaroja käytetään älykkäämmin ja jossa painotetaan uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja uusiutuvuutta. Tavoitteemme on lisätä tietoisuutta näihin teemoihin liittyvistä mahdollisuuksista, haasteista ja tarvittavista toimenpiteistä.”
Hedbergin mielestä Suomella on mahdollisuus antaa kiertotalouskeskusteluun merkittävä panos biotalouden näkökulmasta. Euroopassa ymmärrys biotalouden ja kiertotalouden välisistä kytkennöistä ei aina ole kovin syvällistä.
RATKAISUJA INNOVAATIOILLA
Hedberg, Makkonen ja Suominen ovat yhtä mieltä siitä, että elintärkeä muutos riippuu merkittävästi innovaatioista. Ne ovat avain, jolla transformaatio kohti kestävää kiertotaloutta saadaan käyntiin. Innovaatiot puolestaan edellyttävät aktiivisuutta ja toimintaa laajalla rintamalla.
Aktivoitumista onkin nähtävissä ympäri Eurooppaa. ”Kuitenkin”, Suominen huomauttaa, ”innovaatiot muuttuvat todellisiksi muutostekijöiksi vasta sitten, kun niillä saadaan aikaan kouriintuntuvia parannuksia. Siihen tarvitaan strategioita ja järjestelmätason muutoksia yli sektorirajojen, jolloin kaiken tyyppisten innovaatioiden tuomista mahdollisuuksista syntyy uusia markkinoita ja uutta työtä. EU:n tutkimus- ja innovaatiotulosten maksimoinnilla on tässä keskeinen merkitys.”
Hedberg jatkaa: ”Jos Euroopan unionin aloitteet muovien tuotannon sääntelemiseksi menestyvät ja vähentävät kertakäyttömuoveista syntyvää jätettä, seuraukset ovat kansainvälisiä. Me täällä Brysselissä toivomme, että Eurooppa pystyy avaamaan tietä vielä unionia laajemmin, niin että haasteista syntyy uusia mahdollisuuksia, uusia tuotteita, uutta työtä, älykkäämpää liiketoimintaa – ja kaikille vihreämpi tulevaisuus.”
