Äänekosken ainutlaatuinen yritysekosysteemi

​Metsä Groupin uuden sukupolven biotuotetehdas tekee Äänekoskesta biotalouden Piilaakson. Tehtaan ympärillä laajeneva monipuolinen liiketoimintaekosysteemi luo työpaikkoja sekä kehittää tulevaisuuden biotuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja ja polttoaineita.

​”Ekosysteemi-sanaa sovelletaan yleisesti yritysten ja muiden organisaatioiden välistä vuorovaikutusta kuvattaessa. Liiketoimintaekosysteemissä eri kokoiset yritykset toimivat yhdessä ja niiden välillä on symbioottisia suhteita. Yhden tuote on toisen raaka-aine”, Metsä Groupin perustaman innovaatioyhtiö Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn valottaa.

Äänekoskelle Metsä Groupin toiminnan ympärille on vuosikymmenien saatossa kasvanut sekä teollisia laitoksia että niiden toimintaa tukevaa palveluliiketoimintaa. Nämä kaikki toimijat ovat osa Äänekosken paikallista liiketoimintaekosysteemiä. Jo vuosikymmeniä Äänekoskella toimineita teollisia yrityksiä Metsä Groupin ohella ovat muun muassa CP Kelcon ja Specialty Minerals Nordicin kemiantehtaat sekä Valion juustotehdas.

”CP Kelco jatkojalostaa Metsä Fibren valmistamasta sellusta karboksimetyyliselluloosa-nimistä kemikaalia, jota käytetään sakeutusaineena esimerkiksi jäätelön ja hammastahnan valmistuksessa. Valio puolestaan hyödyntää biotuotetehtaalta tulevaa lämpöä juuston valmistuksessa”,  kertoo von Weymarn.


Alati kehittyvä yritysverkosto

Teollisia laitoksia on ekosysteemin tiheimmässä kohdassa Äänekoskella ollut puolen tusinaa jo ennen biotuotetehtaan tuloa. Biotuotetehtaan suunnitteluvaiheessa  Metsä Group näki mahdollisuuden ja tarpeen toimia tavalla, joka johtaisi ekosysteemin kehittymiseen.

Huhtikuussa 2018 käynnistettiin Äänekosken kaupungin johdolla Plänet B -nimeä kantava hanke, jonka tavoitteena on luoda uusia bio- ja kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia Äänekoskelle ja vastata hallituksen biotalousstrategiaan. Plänet B -hankkeella haetaan yhteistyömalleja, jossa eri toimialojen ja eri kehitysvaiheiden yritykset hyödyntävät yhdessä alueen infrastruktuuria ja raaka-ainepohjaa.

"Tulevaisuuden innovaatiot syntyvät yhdessä tekemällä. Biotalouden ekosysteeminä Äänekoski on koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen kokonaisuus, ja siellä syntyy uutta, toimialat ylittävää liiketoimintaa", von Weymarn toteaa.

Biotuotetehdaskokonaisuutta kehittäessä toteutetaan myös sellaisia liiketoimintamalleja, joissa jokin muu yritys vastaa liiketoiminnasta ja sen taustalla toimivasta tuotannosta.

”Yksi esimerkki tällaisesta liiketoimintamallista on kumppanimme Aqvacompin biokomposiittilaitos, joka jalostaa sellusta biokomposiittia korvaamaan muovia esimerkiksi elektroniikka- ja autoteollisuudessa. Ensimmäinen tuotantolaitos on rakennettu Metsä Groupin Rauman sellutehtaan yhteyteen. Aqvacomp tutkii mahdollisuutta rakentaa edellistä suurempi laitos Äänekoskelle.”


Tuotannon sivuvirrat hyötykäyttöön

Uudet biotuotteet ovat osoitus siitä, että Metsä Group ja ekosysteemin kumppaniyritykset pyrkivät löytämään aktiivisesti uusia käyttötapoja sekä sellulle että tuotannon sivuvirroille. Tavoitteena on, että biotuotekonseptissa sekä puuraaka-aine että tuotannon sivuvirrat hyödynnetään 100-prosenttisesti.

”Pystymme hyödyntämään entistä paremmin muun muassa puun kuoren ja valmistamme siitä kaasuttamalla kaasumaista biopolttoainetta eli tuotekaasua tehtaan omaan käyttöön. Se on keskeinen tekijä siinä, että biotuotetehdas toimii täysin ilman fossiilista energiaa, ensimmäisenä maailmassa.”

Biotuotetehtaan rikkihappolaitoksella puolestaan jalostetaan hajukaasuista rikkihappoa niin ikään tehtaan omaan käyttöön. Kyseessä on ensimmäinen sellunvalmistusprosessiin yhdistetty rikkihappolaitos maailmassa tässä mittakaavassa. Tämä vie biotuotetehtaan merkittävästi lähemmäs suljettua kemikaalikiertoa.

Innovaatioyhtiö Metsä Springin tavoitteena on löytää ja kehittää Metsä Groupille uusia tulevaisuuden liiketoimintakonsepteja. Yhtiö on muun muassa perustanut japanilaisen Itochu Corporationin kanssa yhteisyrityksen, joka investoi noin 40 miljoonaa euroa Äänekoskelle rakennettavaan tekstiilikuitua valmistavaan teolliseen koelaitokseen. Laitoksen kapasiteetti on noin 500 tonnia vuodessa ja se sijoittuu osaksi  biotuotetehdasta.  Rakentaminen alkoi lokakuussa 2018, ja laitoksen tuotannon arvioidaan käynnistyvän vuoden 2019 lopussa.

”Raaka-aineena prosessissa käytetään ei-kuivattua paperisellua ja uusi menetelmä on nykyisiä tekstiilikuidun tuotantovaihtoehtoja ympäristöystävällisempi. On tärkeää, että Suomessa kehitetään uusia biotuotteita ja metsäteollisuuden tuoteportfoliota laajennetaan”, von Weymarn summaa.

 

 

Aiheeseen liittyvätartikkelit