Designia jäännöspuusta

​Materiaalien uudelleenkäyttö ja muuntaminen uuteen muotoon ovat askeleita kohti kestävämpää tulevaisuutta. Tanskalainen Norto luo yksilöllisiä sisustuselementtejä jäännöspuupaloista.

1/2022

​Kun Jacob Wernberg aloitti työt Vinderup Træindustri (VTI) -yrityksessä neljä vuotta sitten, hän ryhtyi selvittämään, voisiko liimapuun valmistuksesta yli jääneestä puusta tehdä jotain arvokasta. 

Kuukausien ideointi yhdessä värisuunnittelijoiden, tulevaisuuden tutkijoiden, trenditutkijoiden ja arkkitehtien kanssa johti neljän prototyypin valintaan ja Norto-suunnitteluyrityksen perustamiseen. 

Nyt Norto tarjoaa puisia sisäkattoja, sisäseinien koristeita, lattioita ja keittiöitä kuluttajille, arkkitehdeille, stylisteille, sisustussuunnittelijoille, projektimyyjille ja rakennuskonsulteille. Kaikki tuotteet valmistetaan laadukkaasta pohjoisen metsien jäännöspuusta, joka muuten poltettaisiin tai heitettäisiin pois.

”Massiivipuuta käytetään entistä enemmän sisustussuunnittelussa”, sanoo Norton ja VTI:n toimitusjohtaja Wernberg. 

”Tämä johtuu osittain luontotrendeistä, mutta puun positiivisilla vaikutuksilla on myös osansa asiassa. Kestävyyden kannalta jätemateriaalien uudelleenkäytöllä ja muokkaamisella on keskeinen osa hiilijalanjälkemme pienentämisessä.” 


Yksilöllinen design huomataan 

Useimmat Norton asiakkaat ovat yrityksiä, arkkitehtejä ja julkisen sektorin toimijoita, jotka ovat etulinjassa vastuullisuuden ja suunnittelun yhdistämisessä. 

”Yksityissektorilla olemme vielä hieman aikaamme edellä, mutta sielläkin tuotteillemme alkaa näkyä kasvavaa kysyntää”, Wernberg toteaa.

Yksi yrityksen ensimmäisistä tuotteista on paloturvallinen sisäkatto, joka on saanut suurta suosiota. Pienistä palikoista tehdyt puulattiat ovat myös hyvin suosittuja. Esimerkiksi Aarhusin yliopiston uudella arkkitehtuurin laitoksella on käytetty Norto-lattioita koko rakennuksessa.

”Muotoilimme vanhoista sormijatketuista ikkunanpuitteista 330 000 lattiapalikkaa. Laitoksella haluttiin käyttää jätemateriaalia, joka myös näytti hyvältä.”

Puulla on erinomaiset akustiset ja ääntä eristävät ominaisuudet. Startup-yrityksiä ja uutta liiketoimintaa, kulttuuria ja koulutusta paikallisesti tukeva Faerchin säätiö loi sound hub -äänitilat ikonisen Bang & Olufsenin tuotantolaitokseen, joka sijaitsee Struerissa keskellä Jyllantia. Se käytti Norton tuotteita myös tilojen seinäkoristeisiin ja akustisiin elementteihin. 

”Akustinen seinä on rakennettu pienistä puisista neliöistä. Neliöt on puolestaan liimattu pienin välein merestä talteen otetuista muovipulloista valmistetulle tekstiilitaustalle. Tällä yhdistelmällä saadaan aikaan erinomainen äänieristys. Lisäksi seinä on esteettinen ja kestävä”, Wernberg sanoo.

Sulavia linjoja ja pohjoismaisia värejä

Yksilölliset mallit suunnitellaan yleensä yrityksen sisällä, mutta niihin saadaan usein inspiraatiota myös muilta. Suunnittelussa painotetaan pohjoismaisia perinteitä ja luonnonmateriaaleja, yksinkertaista estetiikkaa ja vaaleita värejä. Tähän viittaa myös yrityksen nimi, Norto.     

Norto tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaidensa kanssa, ja yhteistyössä syntyy usein uusia tuotesovelluksia ja aivan uusia malleja. Yhtiö on tehnyt hedelmällistä yhteistyötä muun muassa tanskalaisen Lendager Groupin kanssa. Kyseinen arkkitehtitoimisto on edelläkävijä kierrätettyjen ja uudelleenmuotoiltujen rakennusmateriaalin käytössä.

”Lendagerin vastuullisessa Resource Rows -rakennushankkeessa käytetään kierrätettyjä tiiliseiniä ja VTI:ltä yli jääneitä ikkunanpuitteita. Hankkeelle on myönnetty maailman arvostetuin arkkitehtuuripalkinto, EU:n Mies van der Rohe -palkinto”, Wernberg kertoo.

Jäte ei ole halpaa materiaalia

Yleinen harhaluulo on, että jätemateriaali olisi erityisen edullista.

”Materiaalin muokkaaminen uuteen muotoon vaatii paljon enemmän työtä kuin ensiömateriaalien käyttö”, Wernberg huomauttaa. 

”Pienet osat pitää lajitella käsin, yhdistää sormiliitoksin toisiinsa, muovata, puristaa ja hioa. Siksi materiaalit ovat valitettavasti kalliimpia kuin ensiömateriaalit.”

”Nortossa ajatuksena on kuitenkin, että uudelleen muokattuja materiaaleja käytetään siksi, että niitä halutaan käyttää, ei niiden hinnan takia”, hän jatkaa.

VTI ja Norto ovat perheomisteisia yrityksiä, jotka tähtäävät investoinneissa kauas tulevaisuuteen. Yritykset uskovat jätemateriaalin muuntamisen olevan ehdottomasti helpoin tapa vähentää tai hidastaa hiilidioksidipäästöjä.

”Kun tuotteiden muokkaaminen ajan myötä lisääntyy, prosessit tehostuvat ja hinnat alenevat”, Wernberg sanoo.


Puun käyttö lisääntyy sisustuksissa

Norto on ensimmäisinä vuosinaan keskittynyt konseptin ja malliston kehittämiseen sekä sertifikaatti- ja koneinvestointeihin. Yritys tavoittelee kasvua, mutta se ei ole vielä asettanut tarkkoja lukuja. 

”Tavoitteenamme on olla ykkösbrändi muokattuihin materiaaleihin perustuvassa sisustussuunnittelussa”, sanoo Wernberg. 

”Haluamme, että Norton nimi tulee ensimmäisenä mieleen, kun haluat yhdistää massiivipuutuotteita sisustukseen ja toiminnallisuuteen.” 

Wernbergin mukaan puun käyttö lisääntyy sisustuksissa. Kaikkiaan massiivipuun käyttö kestävänä ratkaisuna kasvaa huonekaluvalmistuksessa, sisä- ja ulkotiloissa.

”Metsä Fibre on VTI:n pitkäaikainen liimapuun valmistuksessa käytettävän sahatavaran toimittaja”, Wernberg toteaa.

”Se on toimittanut meille 20 vuoden aikana ensiluokkaista puuainesta, joka sopii erityisen hyvin huonekalujen valmistukseen. Mielestämme tällaisen hitaasti kasvaneen puun hyödyntämättä jääneet osat ovat nekin liian arvokkaita poltettaviksi tai pois heitettäviksi.”



VINDERUP TRAEINDUSTRI (VTI)


  • Valmistaa liimapuuta huonekaluja, ikkunoita, ovia ja portaita varten sekä rautakaupoille ja tukkureille.
  • Perustettu vuonna 1976
  • 120 työntekijää Tanskassa
  • Käsittelee yli 85 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa
  • www.vti.dk



NOR
TO

  • Valmistaa sisustustuotteita laadukkaasta jäännöspuusta koteja, toimistoja ja yrityksiä sekä julkisia tiloja varten.
  • Perustettu vuonna 2018
  • 4 työntekijää Tanskassa
  • Käsittelee noin 700 kuutiota kierrätettyä sahatavaraa vuodessa
  • VTI:n tytäryhtiö  
  • www.norto.dk


Artikkeli on alun perin julkaistu Timber-lehden numerossa 2021-2022


Lue lisääartikkeleja