Metsä Groupilla vastikään aloittanut Aasian ja Kiinan markkinoista vastaava johtaja Wangqiu Song

Horisontti idässä

​Esittelyssä Wangqiu Song: Metsä Groupilla vastikään aloittanut Aasian ja Kiinan markkinoista vastaava johtaja, jonka näkemys suomalaisesta ja aasialaisesta sellubisneksestä on poikkeuksellisen kattava. 

6/18 TEKSTI: IAN FENTON; KUVAT: PASI SALMINEN

​Kun Wangqiu Song saapui Suomeen nuorena vaihto-oppilaana vuonna 1987, hän ei osannut kuvitella, miten hänen kohtalonsa kietoutuisi tähän uuteen kotimaahan.

”Päätymiseni suomalaisen metsäteollisuuden palvelukseen on monen sattuman summa”, Song toteaa. ”Kun sain opintoni päätökseen, ensimmäinen työpaikkani Suomessa oli Tilastokeskuksella. Sen jälkeen minulle tarjottiin töitä laadunvalvontaprojektissa, johon tarvittiin tilastotieteilijä keräämään ja analysoimaan dataa. Tämä oli ensimmäinen pestini metsäteollisuuden parissa.”

Ei aikaakaan, kun työnantaja oivalsi, miten hyödyllinen kiinan taitaja olisi suomalaisen sellu- ja paperiteollisuuden lähettiläänä Aasiassa. Song selittää, että kyse oli paljon muustakin kuin kielimuurin ylittämisestä.

”Minulla oli etulyöntiasema, kun ymmärsin neuvottelupöydässä molempia osapuolia. Tehtäviini onkin aina kuulunut paitsi yritysjohtajan rooli, paljolti myös kummankin osapuolen kulttuuritulkkina toimimista keskusteluissa ja neuvotteluissa. Kyky lukea tilannetta oikein kummastakin näkövinkkelistä on valtavan tärkeä”, hän toteaa.

Uusi maailma

Tämän päivän Kiinasta Song toteaa, että viimeaikaiset lainsäädäntömuutokset ovat ankarasti rajoittaneet jätemateriaalien maahantuontia, mikä koskee myös uusiosellua. Tällä on monitahoiset seuraukset paperinvalmistajille ja näiden raaka-ainetoimittajille.

Song selittää, että syyt kieltojen taustalla ovat kahtalaiset. Ensinnäkin Kiina on maksanut ympäristön saastumisen muodossa kovan hinnan viimeisten 40 vuoden talouskasvusta. Hallitus on ryhtynyt määrätietoisesti korjaamaan tilannetta, ja jätemateriaalin tuonnin rajoitukset ovat osa näitä toimia. Vaikuttaisikin siltä, että uusiosellu niputettiin yhteen muiden kierrätys- ja jätemateriaalien kanssa sen tarkemmin ajattelematta.

”Toinen perustelu ovat puutteellisen jätteiden lajittelun aiheuttamat terveyshaitat. Kiina on aiemmin tuonut maahan keräyspaperia, mutta paperin mukana tuli muitakin jäte-eriä, myös potentiaalisesti haitallisia aineita. Tämä aiheutti ympäristön saastumista, mikä synnytti puolestaan terveysriskejä.”

Vaikka hallituksen tuontiluokituksista saattaakin puuttua hienosäätöä, Song katsoo hallituksen kuitenkin toimineen perustellusti. Olkoonkin, että rajoitukset ovat haasteellisia alan toimijoille, ja etenkin niille, joiden paperitehtaat käyttävät raaka-aineena ensisijaisesti uusiokuitua.

Miten tästä eteenpäin

Voisiko muutos elvyttää ensikuitujen markkinoita? ”Jos uusiokuitua ei ole riittävästi, käytetään korvaajana ensikuitua”, Song vahvistaa. ”Vaikka se tulee kalliimmaksi, siihen liittyy myös erittäin myönteisiä näkökohtia, kuten puhtaammat tuotantoprosessit ja tietysti laadukkaammat lopputuotteet. Tällä on merkitystä etenkin, kun ajatellaan pakkausten elintarviketurvallisuutta.”

Jo viime vuonna selluntuonti Kiinaan kasvoi yli 12 prosenttia, ja Song uskoo, että kasvusta noin puolet selittyy keräyspaperipulalla. Tarkastellessaan Aasian sellumarkkinoita laajemmin Song näkee vahvoja viitteitä selluntarpeen kasvusta Kiinan paperiteollisuudessa. 

”Meidän toimialallamme sekä uusio- että ensikuitu ovat pääraaka-aineita. Siitä huolimatta pakkausmateriaalien, pehmopapereiden, hygieniatuotteiden ja erikoispapereiden kasvavaan kysyntään vastataan ennen kaikkea ensikuidulla. Toimialan kasvunäkymät Kiinassa ovat erittäin lupaavat globaalissa vertailussa esimerkiksi talouskasvun ja kotitalouksien tulojen kasvusta pontta saavan yksityisen kulutuksen, kaupungistumisen ja yleisen ympäristötietoisuuden mittareilla.”

Song myöntää, että sanomalehtipaperin ja eräiden muiden paperilaatujen kulutus Kiinassa on laskenut printtimedian taantuman myötä, mutta kaiken kaikkiaan hän on vakuuttunut, että sellun kysyntä on kasvussa.

Myös ympäristötekijöillä on suuri vaikutus nykyiseen markkinatilanteeseen. Vain 21 prosenttia Kiinan maa-alasta on metsää, mikä on paljon pienempi suhteellinen osuus kuin muissa selluntuottajamaissa, kuten Pohjoismaissa. Tilannetta hankaloittaa osaltaan se, että metsistä suuri osa on suojelun piirissä.

Song selittää, että hakkuita ei aiemmin Kiinassa valvottu, ja metsien uudistaminen on tuolloin laiminlyöty. Tästä seuranneella metsäkadolla on ollut vakavia ympäristövaikutuksia, joihin keskushallinto on reagoinut nykyisellä ankaralla metsiensuojelupolitiikalla sekä laajoilla hakkuukielloilla. Vaikka maa on investoinut runsaasti uusiin istutusmetsiin, kotimaisen puun tarjonta selluntuotantoon on toistaiseksi vielä vaatimatonta.

”Uskon tilanteen jatkuvan nykyisellään vielä ainakin 10–20 vuotta”, Song toteaa. ”Tämä on tietenkin hyvä uutinen kansainvälisille ensiömassan toimittajille.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit