Sahatavaran tärkein loppukäyttökohde on asuminen ja puusepänteollisuus

​Suurin osa Metsä Fibren valmistamasta sahatavarasta käytetään asumista palveleviin tuotteisiin kuten oviin, ikkunoihin ja erilaisiin puuseppäteollisuuden tuotteisiin.

3/2021

​Puun suosio materiaalina kasvaa. Ikkunat, ovet, katot ja lattiat, mutta myös rakennusten verhous valmistetaan yhä useammin puusta.

”Puu on ihmiselle luonnollinen valinta. Puun pinta on miellyttävä katsoa ja lämmin koskettaa. Puuta voi muokata monin tavoin eri käyttötarkoituksiin. Sen etuja ovat myös helppo huollettavuus ja kunnossapito”, sanoo Metsä Fibren Euroopan aluemyyntijohtaja Ville Valio.

Sahatavaran ulkonäkö tärkein kilpailuetu

Puu kilpailee jatkossakin muiden materiaalien kanssa. Valion mielestä pohjoisesta havupuusta valmistetun puutavaran tärkein kilpailuetu on silmää miellyttävä ulkonäkö. Sen tasaisuus syntyy ilmaston vaikutuksesta, pienioksaisuus ja säännöllisyys metsien hoidosta. 

Harvennukset antavat kasvaville puille sopivasti tilaa ja valoa. Näin kasvaa suorarunkoisia puita, jotka ovat erinomaista raaka-ainetta asumiseen päätyvälle sahatavaralle. 

Yhä tärkeämmäksi kilpailueduksi on nousemassa puun kyky sitoa hiiltä.

”Uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuihin tuotteisiin suhtaudutaan yhä kriittisemmin. Sen sijaan pohjoinen suomalainen sahatavara ja siitä tehdyt sisustustuotteet ovat varmasti ekologinen valinta. Vastuullisuusmielessä on vaikea keksiä parempaa materiaalia,” Valio sanoo.

Raaka-aine valitaan käyttötarkoituksen mukaan

Kaikilla asumiseen liittyvillä puutuotteilla on oma, juuri kyseiseen käyttötarkoitukseen sopiva raaka-aineensa.

Pohjoinen mänty on vaaleaa ja tasasyistä. Hyvin hoidetun metsän tyvitukki on erittäin vähäoksaista ja latvatukki kauniin terveoksaista puuta. Männystä valmistetaan muun muassa ovia, ikkunoita, listoja ja huonekaluja. Erityisen kestäviä ikkunoita saa sydänpuusta.

Mäntyä käyttävät asiakkaat arvostavat puuta, jossa ei ole haitallisia muodonmuutoksia tai ulkonäköä heikentäviä virheitä kuten säröjä, halkeamia tai rumia oksia. Ne pystytään poistamaan tuotteista ennen sahausta tehtävän röntgenlajittelun avulla.

Kuusesta valmistetun sahatavaran luontaisiin ominaisuuksiin kuuluvat kosteuden sietokyky ja pienet ja terveet oksat, jotka eivät halkeile. Kuusesta valmistetaan paljon sisäverhoilussa, mutta erityisesti ulkoverhoilussa käytettäviä paneeleja ja lautoja.

Ostotottumusten muutos nopeuttaa toimitusketjua

Rakentamisen ja kuluttajien ostotottumusten muutokset näkyvät asumiseen liittyvien tuotteiden toimitusketjussa.

Aiemmin rakennusten ulkoverhous maalattiin työmaalla, nykyisin yhä useammin talotehtaalla tai verhoilutuotteita valmistavissa yrityksissä.

”Ulkoverhoilu on muuttunut palvelutuotteeksi.  Asiakkaat haluavat valmiita tuotteita, joiden avulla työmaalla käytetty aika minimoidaan. Meille tällaiseen käyttöön menevät tuotteet ovat usein täsmätoimituksia, joissa pituudet on määritelty tarkasti,” Valio sanoo.

Suuri osa asumiseen tarvittavista tuotteista myydään suurista rautakaupoista. Kuluttajat haluavat ostaa helppokäyttöisiä tuotteita heille itselleen sopivissa erissä. Kaupat puolestaan pyrkivät vähentämään varastonsa määrää ja arvoa ja täydentämään varastoaan tarpeen mukaan. 

Ja koska vähittäiskauppaa palveleva teollisuuskaan ei mielellään ylläpidä suuria varastoja, koko toimitusketjun on toimittava nopeasti.


Sahatavaran myyjän tunnettava loppukäyttäjien tarpeet

”Mitä lähemmäs kuluttajaa mennään, sitä pienemmäksi asiakkaiden koko ja myyntimäärät muuttuvat. Silloin myynnin ammattitaito ja osaaminen korostuvat. Pienet erät ja tarkat toimitukset pitää yhdistää isoon tuotantomäärään ilman että sahojen tehokkuus heikkenee. Lisäksi sahatavaran myyjän täytyy ymmärtää loppukäyttäjän tarpeet”, Valio sanoo.

Asiakastarpeita vastaavien tuotteiden valmistaminen lähtee jo hakkuiden suunnittelusta. Sahat saavat juuri oikeanlaista puuraaka-ainetta, ja asiakkaalle toimitetaan sahatavaraa, joka sopii tarkasti haluttuun käyttöön ja jatkojalostukseen.

Artikkelin kuvat:
Kuva 1: Lunawood, Architects: Aleksi Hautamäki ja Milla Selkimäki
Kuva 2: Norbert Tukaj, Lunawood, Architect: DO ARCHITECTS





Lue lisääartikkeleja