Tekoäly mahdollistaa tasaisemmat prosessit ja ennakoi häiriöt

​Nopeasti kehittyvä teknologia tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tehostaa tehdasprosesseja ja hyödyntää entistä monipuolisemmin prosesseista kertyvää dataa.

9/2021

Pitkälti automatisoidut sellutehtaat ovat olleet jo vuosikymmeniä digitalisaation edelläkävijöitä. Kaiken aikaa kehittyvien, uusien digitaalisten sovellusten avulla voidaan lisätä selluntuotannon sisäistä tehokkuutta, tasaista laatua ja parantaa asiakkaiden palvelua.

”Etenkin algoritmeja hyödyntävät konenäkösovellukset, uudet mittaustavat ja kerätyn datamäärän tehokas hyödyntäminen auttavat parantamaan tehdasprosessien tasalaatuisuutta”, sanoo Metsä Fibren teknologiajohtaja Matti Toivonen.


Samalla Metsä Fibre pystyy tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuuksia kehittää omaa liiketoimintaansa ja uusia palveluja.

”Suurin haaste onkin kyetä yhdistämään nykyiset toimintatavat ja poimia kovaa vauhtia eteenpäin menevästä teknologiasta tekemistä parhaiten edistävät ratkaisut.”

Älykästä ennakointia ja tuotannon hallittavuutta

Tuoreimpana esimerkkinä digitalisaation hyödyntämisestä Toivonen mainitsee Äänekosken biotuotetehtaan kaustisointiosastolla käyttöönotetun digitaalisen kaksosen.

”Digitaalinen kaksonen mahdollistaa prosessien älykkään ennakoinnin. Se kertoo, mihin prosessit ovat asettumassa ja osaa säätää ne mahdollisimman tasaiseen tilaan. Älykkään ennakoinnin avulla voidaan varautua myös mahdollisiin häiriötilanteisiin”, Toivonen sanoo.

Laadukkaassa selluntuotannossa ennakoitavuus ja tasaisuus ovat elintärkeitä elementtejä.

”Laskentatehon nopeuden ansiosta älykkään ennakoinnin tulokset saadaan nyt jopa sekunneissa, kun aiemmin niihin saattoi mennä useita tunteja.” 

Konenäkö puolestaan mahdollistaa tutkimaan sellun valmistuksessa paikkoja, joihin ennen ei voinut edes nähdä.

”Konenäkösovellukset ovat kuin väsymättömät silmät, jotka voivat kertoa, mitä soodakattilassa tapahtuu mustalipeälle tuhannen asteen lämmössä. Kun tilanteita voidaan seurata 24/7, voidaan parantaa tuotannon hallittavuutta, käyntivarmuutta ja tasaisuutta.”

Kohti automaattisempaa datan analysointia

”Tulevaisuuden tavoitteemme on dataa hyödyntämällä parantaa sisäistä tehokkuuttamme. Näin voimme taata asiakkaillemme tuotannon hyvän ja tasaisen laadun sekä ennakoida laitteiden kunnossapidon tarvetta ja hallita riskejä”, Toivonen sanoo.

Toinen tärkeä kehitysalue on pyrkimys pienentää prosessihajontoja, jossa apuun tulevat älykäs ennakointi digitaalisen kaksosen avulla sekä algoritmien ja tekoälyn hyödyntäminen.

Kolmas asia on osaamisen kehittäminen.

”Automatisaatio vapauttaa inhimillisiä resurssejamme vaativampaan ajattelutyöhön. Kilpailuedun saavuttamiseksi meidän on tehtävä valintoja, miten kehitämme omaa osaamistamme, ja mitä osaamista hankimme kumppaneiltamme.”

Datan hyödyntämisen tulee luoda aitoa lisäarvoa

Dataa voidaan hyödyntää sekä oman toiminnan jatkuvassa parantamisessa että avaamalla dataa asiakkaiden käyttöön.

Toivonen korostaa, ettei digitaalisuus saa olla itseisarvo, vaan sen on aidosti tuotettava arvoa sekä omalle että asiakkaiden liiketoiminnalle, ja mahdollistaa entistä monipuolisempi yhteistyö kumppaneiden kanssa.

”Sellutehtailta ja metsistä kertyvää dataa voidaan hyödyntää yhteistyössä kehittämällä uusia tuotteita ja palveluita. On ratkaistava, miten dataa hyödynnetään arvoketjussamme”, Toivonen sanoo.

Tällä hetkellä sellutehtailla kerätään keskimäärin 40 000 datapistettä, joita analysoidaan pääosin ihmisvoimin. Datapisteitä ovat esimerkiksi koneen lämpötila, paine tai venttiilin asento.

”Tavoitteena on, että voimme jatkossa analysoida datasta ainakin 80 prosenttia automaattisesti. Digitaalisuus tulee muokkaamaan nykyisten tehtäviemme sisältöjä ja edesauttaa meitä tunnistamaan uusia kyvykkyyksiä.”

Lue lisääartikkeleja