Äänekoskesta Suomenbioprovinssi

Talouden näkökulmasta tarkasteltuna vaikutukset ovat varmasti merkittävimmät. Uudet työpaikat biotuotetehtaan arvoketjussa ja sivuvirtoja hyödyntävissä yrityksissä kerryttävät kaupungille niin kunnallisvero- kuin yhteisöverotuottojakin. Myös Metsä Fibren maksamasta yhteisöverotuotosta kohdistuu jatkossa Äänekoskelle nykyistä suurempi siivu.
Vieraskynä: Matti Tuononen, Julkaistu 23.3.2017
​Harva suomalainen ymmärtää, miten suuret kansantaloudelliset vaikutukset tällaisella mammuttimaisella biotuotetehdasinvestoinnilla oikeastaan onkaan. Otan tarkasteltavaksi tässä ainoastaan vaikutuksia Äänekosken kaupungin osalta, koska muuten tästä kirjoituksesta tulisi liian laaja.

Kaupunginjohtajana kaupungin ja kaupunkilaisten elämää ja oloa tulee väkisinkin tarkasteltua hyvin laaja-alaisesti ja monelta eri kantilta. Elinkeinoelämän näkökulmasta katsottuna biotuotetehdasinvestoinnilla on jo rakentamisvaiheessa ollut erittäin positiiviset vaikutukset. Kaupunkiin on sijoittunut valtavasti uusia yrityksiä. Niistä suurin osa kuuluu tavalla tai toisella metsäbiotalouden arvoketjuun, mutta myös muilta toimialoilta kiinnostus kaupunkiamme kohtaan on kasvanut huomattavasti.

Minkälaisia uusia yrityksiä biotuotetehtaan sivuvirtoja hyödyntämään syntyy? Paljonko ne työllistävät? Miten laaja biotalouskokonaisuus tästä vuosien varrella oikein muodostuukaan? Mielestäni meidän tulisikin nyt pohtia vakavasti, lähtisimmekö yhdessä biotalousyritysten ja oppilaitosten kanssa brändäämään Äänekosken aluetta Bioprovinssi-nimikkeen alla. Amerikkalaiset keksivät Piilakson, meillä suomalaisilla voisi olla bioprovinssi, ja Äänekoski sen ytimenä.

Meillä suomalaisilla voisi olla bioprovinssi, ja Äänekoski sen ytimenä.

Talouden näkökulmasta tarkasteltuna vaikutukset ovat varmasti merkittävimmät. Uudet työpaikat biotuotetehtaan arvoketjussa ja sivuvirtoja hyödyntävissä yrityksissä kerryttävät kaupungille niin kunnallisvero- kuin yhteisöverotuottojakin. Myös Metsä Fibren maksamasta yhteisöverotuotosta kohdistuu jatkossa Äänekoskelle nykyistä suurempi siivu. Kerrannaisvaikutuksineen muutos aikaisempaan on dramaattinen.

Infran osalta Äänekosken alueelle on satsattu runsaasti valtion ja hiukan kaupunginkin varoja. Noin 10 kilometrin pätkä 4-tietä rakennetaan moottoritietasoiseksi Äänekosken kohdalla ja rata sähköistetään Äänekoski−Jyväskylä välillä.

Kaupunkimarkkinoinnin näkökulmasta tehdasrakentaminen on tehnyt Äänekosken puolesta loistavaa jälkeä. Kaupunkimme on saanut maan- ja maailmanlaajuista positiivista media-aikaa runsaasti − ja ilmaiseksi! Nyt jääkin kaupungin tehtäväksi jatkaa omin voimavaroin tätä tehdasbuumin aloittamaa kaupunkimme brändäystä.

Jos investoinnin vaikutuksia katsotaan vaikkapa asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta, ovat positiiviset vaikutukset huomattavia. Ihmiset uskovat tulevaisuuteen, mielialat ovat kääntyneet negatiivisesta positiiviseen, työttömyys ja työttömyyden aiheuttamat sosiaaliset ongelmat ovat vähentyneet. Tällä kaikella on todella paljon heijastus- ja kerrannaisvaikutuksia kaupungin tuottamiin palveluihin, esimerkiksi päihde- ja mielenterveysalalla.

Ihmiset uskovat tulevaisuuteen, mielialat ovat kääntyneet negatiivisesta positiiviseen.

Emme me kaupungintalollakaan ole olleet täysin toimettomia. Tehtaan rakentamiseen liittyviä lupa-asioita niin rakennusvalvonnassa kuin ympäristöpuolellakin on käsitelty kymmeniä. Yhteistyö Metsä Fibren ja kaupungin välillä on ollut esimerkillisen saumatonta. Kaupunki on ymmärtänyt hyödyntää investoinnin tuomaa julkisuutta ja vetovoimaisuutta sekä tehnyt lukuisia toimenpiteitä kaupungin veto- ja elinvoimaisuuden eteen. Esimerkkeinä ovat vaikkapa keskustan ja Kotakennään alueiden kaavoitus, uuden lukion ja yhtenäisperuskoulujen rakentaminen sekä jää- ja monitoimihallien suunnittelu. Virkamiehillä ja poliittisilla päättäjillä on ollut kykyä ja tahtoa katsoa eteenpäin ja toteuttaa rohkeasti visioitaan.

Kaupungin puolesta esitän suurimmat kiitokset kaikille investoinnin mahdollistaneille ja investointiin osallistuneille tahoille. Uskon, että yhteistyö kaupungin ja metsäteollisuuden välillä on jatkossakin vähintäänkin yhtä välitöntä, mutkatonta ja vuorovaikutteista kuin se on ollut jo yli sata vuotta.

Matti Tuononen
Kirjoittaja on Äänekosken kaupunginjohtaja

Lue myös