Runsaat metsävarat turvaavat metsien kestävän ja monipuolisen käytön

Metsänhoito ja siihen liittyvä osaaminen on Suomessa kansainvälisesti katsottuna huippuluokkaa. Meillä tunnetaan keinot, joiden avulla ylläpidetään puuston elinvoimaisuutta ja edistetään kasvua.

Vieraskynä: Jari Hynynen, Julkaistu 5.2.2018

​Suomen metsien kasvu on kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana, vaikka samaan aikaan myös hakkuumäärät ovat lisääntyneet 1,5-kertaiseksi. Suurin syy huikeaan kasvun lisäykseen on aktiivinen metsänhoito ja metsävarojen kestävä käyttö. Metsänhoito ja siihen liittyvä osaaminen onkin Suomessa kansainvälisesti katsottuna huippuluokkaa. Meillä tunnetaan keinot, joiden avulla ylläpidetään puuston elinvoimaisuutta ja edistetään kasvua. Metsien kasvua on osaltaan lisännyt myös ilmastonmuutos. Todetusta kasvunlisäyksestä noin kaksi kolmannesta on metsänhoidon aikaan saamaa ja loput kasvuympäristöstä johtuvaa. Metsiemme puumäärä on nyt suurempi kuin koskaan ennen, mikä antaa hyvät edellytykset puunkäytön lisäämiselle.

Suomessa metsänkasvatuksen tärkein puuntuotannollinen tavoite on hyvälaatuisen tukkipuun tuottaminen. Metsänomistajan kantorahatuloista noin 70 % tulee tukkipuun myynnistä. Laadukkaan ja riittävän järeän tukkipuun kasvattaminen edellyttää kuitenkin toistuvia harvennushakkuita, joista saatavasta ainespuusta suurin osa on kuitupuuta. Kuitupuulla onkin oltava kysyntää, jotta metsänhoito olisi taloudellisesti kannattavaa ja kestävää.

Harvennukset ovat tärkeitä myös puuston elinvoimaisuuden kannalta. Ylitiheissä metsissä riskit tuuli- ja lumituhoille sekä hyönteis- ja sienitaudeille kasvavat. Taimikonhoidon ja harvennusten avulla voimme ylläpitää metsät hyväkasvuisina ja puustoltaan elinvoimaisina, jolloin ne ovat kestävämpiä muuttuvan kasvuympäristön muutosten mukanaan tuomille stressitekijöille.

Metsät hillitsevät ilmastonmuutosta hiilensitojana ja hiilen varastona.

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas on merkittävä kuitupuun käyttäjä. Se on tärkeä lenkki suomalaisessa metsien kestävään käyttöön perustuvassa biotaloudessa.

Metsät hillitsevät ilmastonmuutosta hiilensitojana ja hiilen varastona, mutta myös tuottamalla uusiutuvaa raaka-ainetta, jolla voidaan korvata uusiutumattomia raaka-aineita ja energiaa, ja josta voidaan valmistaa hiiltä pitkään sitovia tuotteita. Vaikka vanha runsaspuustoinen metsä onkin iso hiilivarasto, niin eniten metsä sitoo ilmakehästä hiiltä silloin, kun se kasvaa tuottaen uutta biomassaa. Metsään ei myöskään voi varastoida hiiltä pysyvästi, koska kuoltuaan ja lahotessaan puu muuttuu päästölähteeksi. Suomen metsät ovat jo nyt niin runsaspuustoisia, että hiilivarastojen lisääminen hakkuita vähentämällä ei ole kestävä vaihtoehto lisääntyvien tuhoriskien vuoksi. Pitkällä aikavälillä ilmastovaikutuksiltaan tehokkaampi vaihtoehto on ylläpitää metsien hyvää kasvua ja hiilensidontaa ja käyttää metsistä talteen otettu biomassa monipuolisella ja mahdollisimman ilmastoviisaalla tavalla.

Metsillä on suuri merkitys hyvinvoinnillemme muutenkin kuin raaka-aineen lähteenä ja hiilivarastona. Metsät ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, ne ovat olennainen osa maisemaa ja tärkeitä virkistysalueita. Runsaat ja elinvoimaiset metsät antavat hyvät edellytykset kestävälle ja monipuoliselle metsävarojen hyödyntämiselle ja eri käyttömuotojen yhteensovittamiselle.

Jari Hynynen kirjoittaa metsävarojen merkityksestä

Jari Hynynen
Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori

Lue myös