Kemi alihankintapäivä
 
 
 

Toiset alihankintapäivättoivat salin täyteen yrittäjiä

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Kemiin suunnitteleman biotuotetehtaan toiset alihankintapäivät aloitettiin Kemin kulttuurikeskuksessa keskiviikkona 5.2.2020.

7.2.2020
Jo ensimmäiset alihankintapäivät marraskuussa olivat menestys. Kemin kulttuurikeskuksen iso auditorio täyttyi nopeasti ja tuolloin jonottamaan jäi vielä noin sata henkilöä, jotka  pääsivät nyt ilmoittautumaan ensimmäisten joukossa näille toisille alihankintapäiville. Paikalla oli 200 henkilöä 180 eri osaamisalueita edustavasta yrityksestä  kuulemassa meneillään olevan biotuotetehtaan nykytilanteesta, hankesuunnittelusta, projektin aikataulusta ja yhteistyön edellytyksistä.

Alihankintapäivien konsepti monipuolisine luentoineen ja yritystapaamisineen osoittautui suosituksi ja halutuksi tilaisuudeksi, joka löysi heti paikkansa. Metsä Fibren, Fimpecin, AFRYn,  Andritzin ja Valmetin edustajien puheenvuoroista yrittäjät saivat hyödyllistä tietoa biotuotetehdasprojektin etenemisestä sekä odotuksista alihankkijoille. 

- On hienoa, että yritykset ovat hyvissä ajoin ja aktiivisesti liikkeellä. Maaliskuun alihankintatilaisuus 11.–12.3.2020 on nyt jo täynnä, kiitteli projektijohtaja Jari-Pekka Johansson.

_T3B0044 J-P Johansson.jpg
Toiset alihankintapäivät täyttyivät nopeasti ja osoittivat alihankintapäivien konseptin toimivaksi ja suosituksi.

Metsä Fibre järjestää alihankintapäivät yhteistyössä Kemin Digipoliksen kanssa.

Osaaville yhteistyökumppaneille on Kemissä kysyntää. Äänekosken biotuotetehtaan rakentamiseen osallistui yli  tuhat yritystä ja työntekijöitä koko projektin aikana oli noin 13 500. Kemiin suunnitellusta biotuotetehtaasta tulee vielä hiukan suurempi kuin Äänekoskella 2017 käynnistetty biotuotetehdas. Kemin biotuotetehtaasta tulisi Suomen metsäteollisuushistorian suurin investointi, joka olisi noin 1,5 miljardia euroa.

Projektijohtaja Jari-Pekka Johansson kertoi, että hankesuunnitelma on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja siten, että investointipäätös voidaan tehdä aikaisintaan kesällä 2020, jolloin biotuotetehdas valmistuisi 2020-luvun alkupuolella.

Laitehankinnoista vastaavat Antti Eskola ja Jouko Yliviuhkola Metsä Fibreltä kertoivat yhteistyön edellytyksistä ja hankintojen alustavasta aikataulusta. Edellytyksistä esille nousivat tärkeimpänä turvallisuus ja sen jälkeen tekninen osaaminen, toimituksen laatu ja suorituskyky sekä kyky sitoutua ja suorittaa projektin muita yhteisiä tavoitteita.

- Alihankkijoiden kannattaa miettiä mikä on oma ydinosaaminen, millaisia kokonaistoimituksia ja millä aikataululla he pystyvät tuottamaan projektille. Tarjouslaskentaan kannattaa varata resursseja, Antti Eskola totesi. 

Päivän päätteeksi juotiin verkostoitumiskahvit, joilla yritykset pystyivät tapaamaan toisiaan.

Corrotech Oy:n toimitusjohtaja Tapio Herajärven mielestä alihankintapäivien kaksipäiväinen ohjelma oli hyvin järjestelty ja paketoitu. Alihankintapäivien järjestämisen hän näkee järkevänä ja ennakoivana suunnitteluna kaiken yritysosaamisen nivomiseksi biotuotetehdashankkeeseen. Se on hänen mielestään myös Metsä Fibreltä mielekäs tapa osoittaa aito kiinnostus ympäröivään osaamiseen ja yrityksiin.

- Alihankintapäiville osallistuminen mahdollistaa tiiviin markkinointipaketin antamisen tilaajien edustajille ja mahdollisille yhteistyökumppaneille. Tämän kokoinen hanke on toteutuessaan niin merkittävä, että sen vaikutukset kaikille yrityksille ja yhteisölle ovat huomattavat oltiinpa toimitusketjussa missä vaiheessa hyvänsä, Herajärvi sanoo. 

Biotuotetehdasinvestoinnin Herajärvi näkee Metsä Fibreltä ympäristötekona, joka pienentää nykytekniikalla suhteessa vanhaan kaikkia päästöjä ja kehittää materiaalivirtojen kaikin puolista käsittelyä ja tehostaa kaikkia materiaalin sivuvirtoja aivan uudelle tasolle.

- Sen lisäksi se luo aivan uutta osaamista, tuo työtä, toimeentuloa, kehittää kaikkea yritystoimintaa ja luo mahdollisuuden aivan uusien toimialojen kehitykseen. Hyötyjinä ovat Kemin lisäksi kaikki Lapin kunnat ja kaupungit, ihmiset, yritykset, oppilaitokset, metsän omistajat, valtio ja ennen kaikkea ilmasto. Suomalainen teollisuus on maailman puhtainta ja tehokkainta uuden tekniikan osaamisellaan ja vertailtuna tuotettuja yksikkökustannuksia, Herajärvi korostaa.

Yritystapaamisia Herajärvi pitää hienona mahdollisuutena toimittajille päästä esittelemään toimintaansa. 

- Osa tilaajan edustajista oli tuttuja, ja se tietysti helpotti tapaamistamme. Edellisen päivän tilaajien pitämistä luennoista sai hyvin etukäteistietoa heidän toiveistaan, mistä oli hyötyä tapaamiseen valmistautumisessa. Ehkä tilaajat olisivat voineet jo luennoissaan kertoa spesifioimistaan kokonaisuuksista esimerkiksi toimituksiin, ja kertoa niistä alihankkijoille, jotka voisivat pohtia, onko heillä kiinnostusta ja mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen, Herajärvi pohtii. 

Monipuolinen konekannan ja osaamisen omaavana tilauskonepajana Corrotech Oy voi hoitaa hyvin monipuolisiakin toimituksia. Corrotech Oy:llä on kokemusta vastaavan tyyppisistä toimituksista kuin suunniteltu biotuotetehdashanke vaatii.

- Jo 1970-luvulla silloinen Kemi Oy oli asiakkaamme ja olemme tehneet historiamme aikana toimituksia myös konsernin muille tehtaille Suomessa. Olemme tehneet monenlaista yritys- ja projektiyhteistyötä eri yhtiöiden ja toimialojen kanssa Pohjoismaissa. Yhteistyö muodostuu kulloisenkin toimituksen mukaan, jossa voimme olla pää- tai osatoimittaja. Tärkeintä on toimituksen hallinta riskiarvioineen ja kokonaistoimituksen aikataulut ja taloudelliset seikat sekä turvallisuus huomioiden.

Herajärvi.jpg
Risto Hokajärvi Valmetilta keskustelee Corrotech Oy:n toimitusjohtaja Tapio Herajärven kanssa Kemin kulttuurikeskuksessa. Monipuolisen konekannan ja osaamisen omaavana Corrotech Oy:llä on valmiuksia hoitaa hyvin monipuolisia toimituksia.

Motel Käpylän omistaja ja Hotelli Palomestarin osaomistaja sekä toimitusjohtaja Teija-Liisa Paananen odottaa kovasti  päätöstä siitä, toteutuuko jätti-investointi.

- On hienoa, että järjestetään tällaisia alihankintapäiviä, jossa on oiva mahdollisuus kuulla viimeisimmät uutiset sekä verkostoitua mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Luennot oli suunnattu alihankintafirmoille, mutta he ovat jatkossa suoraan meidän asiakkaitamme, Paananen kertoo.
Yritystapaamisessa hän tapasi Metsä Fibreltä hallintojohtaja Juha Pesosen ja viestintäpäällikkö Anna-Liisa Pennasen. Tapaamista Paananen pitää ensiarvoisen tärkeänä mahdollisuutena ja opin paikkana: aika harvoin on vastaavia mahdollisuuksia, missä on tarkka slotti varattuna yrityksen palvelujen esittelyä varten.

- Yhteistyö tässä projektissa on meille erittäin tärkeää. Olemme kasvuhaluisia ja kunnianhimoisia ja näemme tietysti tässä meille tuhannen taalan paikan. Suurin hyöty tulee olemaan meille tietysti rakennusvaiheen aikana, mutta on syytä muistaa aina, että hyvä kello kuuluu kauas ja äänekkäästi myös rakennusvaiheen jälkeen. Hankkeessa tulee työskentelemään jopa yli 50 kansallisuutta omaavia henkilöitä. Ei sovi vähätellä sitä, että jokainen hankkeessa työskentelevä kertoo jotain tarinaa alueestamme perheelleen ja ystävilleen ympäri maailmaa.

Motel Käpylässä on 55 petipaikkaa, hotelli Palomestarissa 51. Molemmat tarjoavat pääasiassa majoitus-, ruokailu- ja kokouspalveluita. Paanasen mielestä jokaisen palveluntarjoajan ja paikallisen toimijan etu on se, että palvelut saadaan hiottua mahdollisimman laadukkaiksi ennen suurhankkeen käynnistymistä. Hotelliyrittäjälle biotuotetehtaan rakentaminen merkitsee sitä, että petipaikat ovat kahden vuoden ajan täynnä. Työmatkailijana tarpeet ovat aivan erilaiset kuin viikonloppu- tai lomamatkailijalla ja siihen on Käpylässä sekä Palomestarissa jo valmistauduttu.

- Olemme kehittäneet palveluitamme työmatkailijapainotteisesti ja mietimme uusia palveluita kaiken aikaa, jotta yöpyminen meillä olisi mahdollisimman miellyttävää myös vapaa-ajan osalta estääksemme hotellikuoleman niin että ihmiset eivät tylsistyisi huoneissaan.

Paananen toivoo, että biotuotetehdashanke antaa signaalin ympäri maailmaa siitä, että Meri-Lapissa ollaan valmiita maailman luokan suurhankkeelle ja täältä löytyy monipuolinen palvelutarjonta näinkin suuren projektin viemisen tueksi alusta loppuun saakka.

Teija-Liisa Paananen.jpg
Motelli Käpylän omistaja ja Hotelli Palomestarin osaomistaja sekä toimitusjohtaja Teija-Liisa Paananen kertoo kehittäneensä jo palveluita työmatkailijapainotteisesti.

Pellon Betoni Oy:n toimitusjohtaja Lasse Sunila ja hallintopäällikkö Lahja Harju tapasivat Fimpecin edustajat ja pitivät tapaamiselle varattua 20 minuutin aikaa riittävänä sille, että saivat kerrottua, mitä voivat tarjota biotuotetehdashankkeelle. Yritystapaamista he pitävät tärkeänä ja hyödyllisenä kontaktointitapana.

- Tarjoamme osaamistamme ja betonielementtejä kuten pilareita, palkkeja, sokkeleita mahdollisesti asennettuina. Olemme tottuneet toimimaan isojenkin yritysten kanssa. Aikaisemmin meillä on ollut toimituksia muun muassa Outokummulle, Stora Ensolle ja LKAB:lle, Sunila toteaa.

Suurten yritysten kanssa toimiminen on heidän kokemuksensa mukaan mutkatonta ja selkeää, ja he toivovatkin tiivistä yhteistyötä Metsä Fibren biotuotetehdashankkeen kanssa. 

- Alihankintapäivistä saimme tiedon Lapin Kansan lehti-ilmoituksen kautta ja pääsimme ensiyrittämällä mukaan. Saimme uutta tietoa aikataulusta ja hankkeen laajemmista vaikutuksista Lapin alueelle.
Alihankintapäivien antamaa mahdollisuutta verkostoitumiseen Sunila ja Harju pitävät hyödyllisenä. Kun uusia kumppanuuksia syntyy, on yhteistyökumppanin avulla mahdollista tarjota suurempia kokonaisuuksia.

Biotuotetehdashankkeen molemmat uskovat lisäävän Meri-Lapin elinvoimaisuutta ja samalla vetovoimaisuutta ja lisäävän kasvun potentiaalia.

Pellon Betoni Harju, Sunila.jpg
Pellon Betoni Oy:n toimitusjohtaja Lasse Sunila ja hallintopäällikkö Lahja Harju pääsivät ensiyrittämällä mukaan alihankintapäiville. He toivovat tiivistä yhteistyötä biotuotetehdas-hankkeen kanssa.

Kemiläisen puutavaratuotetukkukauppa Puutavaraliike Lautari Oy:n toimitusjohtaja Antti Jauho pitää tärkeänä, että paikalliset yrittäjät ja toimijat saivat mahdollisuuden esitellä vahvuuksiaan Metsä Fibrelle. Puutavaraliike Lautari Oy myy puutavaraa sekä yksityisille että yrityksille.

- Varastomme kattavat kaikki yleisimmät puutavarat listoista järeisiin parruihin sekä rakennuslevyt. Valikoimamme on alueen laajin ja lisäksi tarjoamme puutavaran ja levyjen työstöpalvelua haluttuihin mittoihin. Toimipaikassamme Paattiossa, parin kilometrin päässä tulevalta tehdasalueelta onnistuu puutavaran varastointi ja keräily, Jauho kertoo.

Jauhon mielestä tällaiset järjestetyt tilaisuudet varmasti rohkaisevat monia lähtemään esille, vaikka muuten se voisi jäädä tekemättä. 

- Hain mukaan tähän toiseen järjestettyyn tilaisuuteen ja pääsin ensi yrittämällä yritystapaamiseen. Olen otettu siitä, että nyt olen päässyt tilaajan tietoisuuteen.

Hän odotti alihankintapäivien kerryttävän aiempaa täsmällisempää tietoa hankkeen aikatauluista, toteutuksesta ja yksityiskohdista.

- Oli tosi hyvä ja tärkeää olla siellä paikalla. Ympäristön yrittäjiä kuunnellessani on selvää, että osa on oivaltanut omat mahdollisuutensa vasta sitä mukaa, kun tietoisuus hankkeesta on kasvanut ja on kiirinyt ymmärrystä, mitä kaikkea hankkeen toteutuksessa voidaan tarvita myös paikallisesti toteutettuna.
Alihankintatilaisuus tarjoaa Jauhon mielestä hyödyllisen ja ainutlaatuisen verkostoitumismahdollisuuden paitsi alueen toimijoille mutta etenkin niiden yritysten kanssa, jotka tulevat seutukunnan ulkopuolelta.

Mahdollinen yhteistyö Metsä Fibren kanssa ainakin täydentävänä toimittajana on Jauhon mukaan mahdollinen.

Biotuotetehtaan toteutuminen merkitsisi Jauhon mukaan alueelle paljon taloudellisessa mielessä ja se olisi myös henkisesti valtava harppaus.

- Taantuvan teollisuuspaikkakunnan ajattelumaailman ja -mallin vastaisesti tänne nousisikin jotain uutta ja merkittävää.

Antti Jauho.jpg
Puutavaraliike Lautari Oy:n toimitusjohtaja Antti Jauho tapasi Digipoliksella Fimpecin edustajia. Yhteistyö voisi Jauhon mukaan olla mahdolllinen ainakin täydentävänä toimittajana.


Lue lisääartikkeleja