Yhteistyössä ja aikataulussa

​Onnistuneen projektin perusta on aikataulun hallinta ja yhteistyö, Kemin biotuotetehtaan hankesuunnittelu on edennyt tarkasti aikataulussaan.

11.9.2019
Metsä Fibren projektijohtaja Jari-Pekka Johanssonin mukaan onnistuneen projektin perusta on hyvä aikataulun hallinta – oli kyse minkäkokoisesta projektista tahansa. 

- Aikataulun hallinta onnistuu vain keskittymällä oleellisiin asioihin ja jotta voi keskittyä oleellisiin asioihin, täytyy ymmärtää mitä ne ovat, Johansson linjaa. Hän on aloitti työt Metsä Fibrellä alkuvuodesta 2019 ja vastaa Metsä Groupin Kemin biotuotetehdasprojektin meneillään olevasta hankesuunnittelusta.

- Aikataulun lisäksi yhteistyö ja hyvä kommunikaatio ovat projektin onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Toimivan kommunikaation perusta on se, että oikea tietoa on oikeilla henkilöillä oikeaan aikaan, Johansson toteaa.

Johansson työskenteli Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdasprojektissa Valmetin edustajana projektinjohtajana vuosina 2014–2017. Valmet oli toinen päälaitetoimittajista. Johanssonilla on vahva työkokemus teollisista projekteista niin Suomessa kuin kansainvälisesti ja myös metsäteollisuuden parissa. Valmetilla hän työskenteli projektitehtävissä noin 20 vuotta.

- Projektijohtajan tehtävä on seurata tarkasti koko projektin etenemistä ja myös puuttua heti mahdollisiin poikkeamiin, Johansson kuvaa työtään.

Mikäli Kemiin rakennetaan uusi biotuotetehdas, toteutusmalli on pitkälti sama kuin Äänekosken biotuotetehdasprojektissa. Aika kahden suurprojektin välillä on lyhyt, Äänekoski startattiin vain kaksi vuotta sitten elokuussa 2017. Näin ollen Äänekoskea voidaan hyvin pitää Kemin mahdollisen uuden tehtaan suunnittelun ja toteutusmallin pohjana.

- Johtoajatus on se, että Äänekoski-kokemuksesta otetaan kaikki hyvät asiat Kemiin ja huomioidaan tietysti asiat, joita täytyy parantaa – sillä aina voi tehdä paremmin, vaikka Äänekoski olikin kaikin puolin onnistunut. Lisäksi kokemus on tuonut mukanaan runsaasti tietämystä siitä, miten erilaiset asiat toimivat nyt jo kaksi vuotta täydessä tuotannossa olleessa tehtaassa.

Johansson kertoo, että oli hienoa olla mukana rakentamassa Äänekosken tehdasta.

- Saimme aikaan jotain sellaista, mitä Suomessa ei oltu aiemmin tehty. Biotuotetehdas on vahva näyttö suomalaisesta osaamisesta, yhtiön kyvystä toteuttaa mittavia projekteja ja projektityön onnistumisesta.
 
Ammattitaitoa ja osaamista

Johansson kertoo, että hänelle syntyi Äänekosken biotuotetehdasprojektissa positiivinen kuva Metsästä.

- Yhtiön toiminta suuren projektin parissa oli esimerkillistä ja ihmiset ammattitaitoisia. Äänekoskelta tuli sellainen olo, että tuossa on porukka, jossa voisin itsekin työskennellä, Johansson toteaa.

- Projektiorganisaatiossamme on ainutlaatuinen yhdistelmä pitkän linjan selluosaamista ja kokemusta isojen projektien toteuttamisesta. Mukana on myös uusia henkilöitä, jotka tuovat tuoretta näkemystä tekemiseemme, Johansson kertoo.

Kemin hankesuunnittelun projektiorganisaatioon kuuluu 16 metsägroupilaista. Ryhmä työskentelee hankesuunnittelun ajan konsernin pääkonttorilla Espoon Tapiolassa ja investointipäätöksen myötä ryhmä muuttaisi Kemiin. 

Yksin metsägroupilaiset eivät hankesuunnittelua tee, vaan mukana on osaavia kumppaneita: Sweco ympäristövaikutusten arvioinnissa ja ympäristöluvassa, ÅF Pöyry suunnittelukonsulttina ja Fimpec rakentamisen konsulttina. 

Tällä hetkellä Kemi-projektin hankesuunnittelussa viimeistellään ympäristövaikutusten arviointia (YVA), jonka loppuraportti toimitetaan viranomaiselle syyskuun aikana. Ympäristölupahakemus puolestaan jätetään viranomaiselle syksyn aikana ja lupaa odotetaan vuoden 2020 alkupuolelle. 

Hankesuunnittelun YVA- ja ympäristölupavastaava Kaisu Annala kertoo, että vuosien saatossa Kemissä on tehty useita erilaisia ympäristöselvityksiä, myös eri toimijoiden työnä, ja ympäristön nykytila tunnetaan.

- Äänekoskelta meillä on hyvät ja mitatut suuren ja uuden tehtaan ympäristötulokset. Sijoittamalla Äänekosken tulokset Kemin ympäristön tilatietoihin, saamme selville ison tehtaan vaikutukset. 

Äänekosken opit ja Kemin tiedot 

Kemissä on sama periaate kuin Äänekosken biotuotetehtaalla sen suunnitteluvaiheessa: vaikka selluntuotanto kasvaa merkittävästi, pystyy uusi tehdas toimimaan edeltäjänsä, vanhan sellutehtaan ympäristöluvan mukaisesti. Uuden tuotanto olisi 1,5 miljoonaa tonnia sellua vuodessa ja puunkäyttö 7,6 miljoonaa kuutiota.

- Äänekosken ympäristöluvitus oli sujuva ja nopea. Sen mahdollisti uudenlainen tehokas tapa toimia jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa, Annala kertoo.

Kemin biotuotetehdas tulisi olemaan energia-, materiaali- ja ympäristötehokkuudeltaan maailman huippua. Suunnittelun lähtökohta on, että täysin ilman fossiilisia polttoaineita toimivan tehtaan ympäristövaikutukset sekä veteen että ilmaan minimoidaan käyttämällä parasta käytettävää tekniikkaa.
Annala muistuttaa, että pelkkä tekniikka ei kuitenkaan riitä. 

- Tehdasta on aina osattava myös ajaa taiten, vain siten päästään tiukkoihin ympäristötavoitteisiin.
Annala tietää mistä puhuu: hän työskenteli jo 1990-luvulla Pöyryn konsulttina Metsä Fibren Rauman sellutehtaan suunnittelussa, 2000-luvun alussa hän vastasi Uruguayn sellutehtaan ympäristöluvituksesta ja osallistui 2013 myös Äänekosken biotuotetehtaan esisuunnitteluun.

- Kemi-projektissa minun tehtäväni on vaalia, että ympäristövaikutukset arvioidaan ja mallinnetaan laadukkaasti ja YVA-lain mukaisesti ja hyvässä yhteistyössä viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa, Annala summaa.

Yksi yhteinen tavoite motivoi

Niin Annala kuin hankesuunnittelussa hallintojohtajana työskentelevä Juha Pesonen kuvaavat työtään suuressa teollisessa projektissa mielenkiintoiseksi ja motivoivaksi. 

- Metsä Groupin henkilöstöön kuuluvien ihmisten lisäksi Suomessa ei taida olla montaa muuta, joka olisi saanut osallistua useamman kerran näin valtaviin tehdasprojekteihin, Pesonen arvelee. 

Myös hänellä on kokemusta useammasta suuresta tehdasprojektista, niin Uruguaysta kuin Äänekoskelta. Pesonen tuli Metsä Groupin palvelukseen jo opintojensa loppuvaiheessa, ja on tehnyt muun muassa taloushallinnon töitä niin tehtailla kuin pääkonttorilla. 

- Tällaisissa projekteissa porukka hitsautuu hyvin yhteen. Kaikilla on yksi yhteinen tavoite, Pesonen kertoo ja jatkaa:

- Ovathan nämä suuret teolliset projektit huikeita ja motivoivia, ei tarvitse aamulla miettiä miksi tulen töihin. Tavoite on selkeä ja konkreettinen: uusi tehdas!

Metsä Groupin Kemin biotuotetehdasprojektista löytyy osaamisesta ja ammattitaitoa. Projektiorganisaatiolla on hankesuunnittelussa yksi yhteinen tavoite, luoda edellytyksen uuden tehtaan investointipäätökselle ja rakentaa moderni biotuotetehdas Kemiin.
YVA- ja ympäristölupavastaava Kaisu Annala, projektijohtaja Jari-Pekka Johansson ja hallintojohtaja Juha Pesonen ovat olleet mukana useissa suurissa teollisissa projekteissa työuransa varrella. Yksi yhteinen tavoite hitsaa porukan yhteen!